Sakki-testi

Eräs asia, josta Bujinkan on jopa kuuluisakin, on Sakki-testi. Testissä on tarkoituksena havaita tappava aie (nimen yleisimmän käännöksen mukaan), ja väistää se. Testiä käytetään viidennen dan:in kokeena – josta toinen nimi Godan-testi – jonka myötä saa myös opettaja-arvon shidôshi.

Takamatsu teki testin Hatsumille yllätyksenä poistuttuaan huoneesta ja palattuaan salaa – oikealla miekalla jopa viiltäen kahdesti, jotka tämä väisti kahdella perättäisellä ukemi:lla. Eittämättä hyvä asia että Takamatsu arvioi oikein hänet valmiiksi testiin…

Bujinkan:issa välineeksi valikoitui sittemmin shinai, joka myöhemmin vaihtui pehmeä(hkö)ksi miekaksi säästämään päälakea osumien sattuessa.

Alkuvuosina Hatsumi teki testit itse. 2001-2002 tienoolla mahdolliset uusintayritykset annettiin (silloisten) jûyondan:ien tehtäväksi, 2004 myös ensi-iskuja, ennenpitkää hän väistyi kokonaan testejä tekemästä ja niitä alettiin hänen luvallaan myös pitää ulkomailla ilman läsnäoloaankin – kuten sittemmin myös Japanissa.

Testissä kokelas istuu seiza-polvi-istuntaan testin pitäjän eteen ja sulkee silmänsä valmiina vastaanottamaan. Testin pitäjä koskettaa kokelaan päälakea miekalla ennen sen nostamista ylös, sulkee myös silmänsä, ja sitten sopivalla hetkellä välittää tappavan aikeen ja lyö kohti kokelaan päätä. Mikäli kokelas väistää oikea-aikaisesti, hän on läpäissyt testin, mikäli ei, on edessä yleensä sillä istunnolla 1-2 uusintayritystä. Aikaisemmin vaatimuksena oli väistää kokonaan ukemi:lla, sittemmin pään vieminen sivuun on riittänyt lyönnin päättyessä hartiatasalle.

Testin pitäjän tulee pystyä välittämään tappava aie ”työntääkseen” kokelaan edestä – samalla lyöden niin äänettömästi kuin mahdollista. Mahdollisina äänen lähteinähän ovat ainakin vartalon liikuttaminen, otteen tiukentaminen kahvasta, miekan tarpeeton edestakainen liike ja hengityksen muuttuminen. Tämä tietenkin sen takia että kokelas pystyy saamaan kokemuksen nimenomaan tuon aikeen väistämisestä.

Kokelashan on siinä istuskellessaan aika virittyneessä tilassa – valmiina vastaanottamaan – ja onhan se myös ihan fiksu reaktio väistää jos kuulee jonkun hyökkäävän kohti päätään…

Virittyneen tilan johdosta usein tulee “varaslähtöjä”, kokelaan väistäessä liian aikaisin. Niistä pitää vaan pystyä nollaamaan itsensä yrityksen jatkamiseen – vaikkei se välttämättä helppoa olekaan.

Läpäistyn testin jälkeen kannattaa sitten analysoida muistikuvia testistä… syitä onnistumiseenhan on kaksi mahdollista: joko havaitsi aikeen ja väisti oikealla hetkellä – tai sitten varaslähtö osui vahingossa oikeaan hetkeen. Välttämättä lopulliseen varmuuteen asiassa ei pääse, mutta ei se itsetuntemuksen kehittäminen huonokaan asia ole…

Myös testin suorittajan kannattaa analysoida tapahtunutta… kummankin lopputuloksen kohdalla. Pystyikö hän antamaan testin kunnolla?

Jos tuon testin toimintaa pohtii, niin ehkä helpoin verrokki on se jos on sattunut luontaisesti kääntämään päätään nähden jonkun tuijottavan (aiemman) näkökentän ulkopuolelta, tai jos on seurannut eläinten valppautta. Jotain sanatonta viestintää liikkuu kehojen välillä.

Jukka Nummenranta, daishihan, dôjô-chô


Posted in Uncategorized by