Bujinkan Huovi Dojo – BHD
BHD sai alkunsa syksyllä 2001, kun aloin opettaa Bujinkan Budô Taijutsu:a Säkylässä.
Miettiessäni nimeä dôjô:lle, Säkylä tuntui vaikealta lausuttavalta näin nykyisenä kansainvälisenä aikana. Toisaalta ajattelin nimen olevan “oman” dôjô:ni nimi, eikä se siten voisi olla paikkaan sidottu – saattaisinhan päätyä muuttamaan muualle.
En muista, milloin tarkalleen Bujinkan Huovi Dojo tuli ajatuksena mieleen “työnimeksi”, ehkä 2001-2002 vaihteessa, mutta sen käyttö vakiintui vähitellen. Se on sikäli paikkaan sidottu, että asuinpaikkani Säkylässä on Huovinrinne, mutta sopiihan sen olla sidottu alkuperäiseen käyttöpaikkaansa.
Sana “huovi” tulee ruotsin kielen sanasta hofman, joka tarkoittaa hovimiestä. Suomessa huovit olivat keskiajan (ainakin 1400-1500 -lukujen) ammattisotilaita, ja olivat käytännössä ratsutilojen anti sotaväelle. He toimivat myös esivallan edustajina – ja siten järjestyksen valvojina – rauhan aikana. Historian kirjoissa puhutaan myös “ratsuhuoveista”, mutta ymmärtääkseni kaikki huovit olivat haarniskoituja ratsumiehiä. Jalkamiehet taasen olivat nihtejä, joka tulee keskialasaksan sanasta knecht, tarkoittaen poikaa, palvelijaa tai asemiestä (myöhempänä muotona knight – ritari).
Merkittävimmät tapahtumat, joiden yhteydessä huovit yleensä mainitaan ovat Joutselän taistelu 1555 ja Nuijasota 1596-1597. Joutselän taistelussa huovit muodostivat venäläisen sotajoukon tien katkaisevan osaston samalla kun hiihtojoukot iskivät sen sivustaan, lopputuloksena murskavoitto Juho Maununpojan suomalaisille. Nuijasodassa, joka käytiin Suomen alueen käskynhaltijan “rautamarski” Klaus Flemingin ja Ruotsin kuninkaaksi pyrkivän Kaarle-herttuan valtakamppailun sivunäytöksenä, Flemingin huovit kukistivat Pohjanmaalta alkaneen väkivaltaisen talonpoikaiskapinan.
Mikä sitten tekee huoveista niin hyvän esikuvan, että termiä kannattaa käyttää dôjô:n nimessä? Jätän tuon arvottamisen itse kunkin omaan harkintaan, mutta esitän tässä oman näkemykseni asiaan. Kuten edellä on todettu, niin loppujen lopuksi huovit olivat oman aikansa ja yhteiskuntansa sotilaita ja poliiseja. Näen heissä myös selkeän vertauksen samurai-luokkaan. Samurai:than olivat omana yhteiskuntaluokkanaan vastaavassa roolissa, sodissa oli luonnollisesti apuna “nostoväkeä”. Ainujen pohjoiseen ajamisen jälkeen samurai:t torjuivat 1200-luvulla kahdesti mongolien hyökkäyksen – luonnonvoimien avustuksella. Kerran tai kahdesti samurai:t hyökkäsivät Koreaan. Pääajan historiastaan he taistelivat keskenään. Rauhallisella Edo-kaudella 1600-1868 samurai:ta käytettiin 1240 talonpoikaiskapinan kukistamiseen. Näkemykseni huovien arvottamiseen muodostuu lähinnä siitä, että en pidä ratkaisevana sitä, millä nimellä aseistettua henkilöä kutsutaan, vaan minkä vuoksi hän asettaan käyttää.
Harjoittelemme syksystä kevääseen paikallisen koulun tiloissa ja keväästä syksyyn urheilukentän nurmella. BHD on pieni porukka, meitä on vain muutama. Varsinaisia alkeiskursseja ei järjestetä, vaan uudet tulijat ovat tervetulleita tavallisiin harjoituksiin oppimaan perusasiat yhdessä taitojaan hiovien pidemmälle edenneiden harjoittelijoiden kanssa. Tällöin tietenkin oppimiskäyrä on heti alkuun melko jyrkkä, mutta lähes samaan tulisi törmäämään alkeiskurssin jälkeen. Kannattaa vaan lähteä oppimaan aina pari asiaa kunkin harjoituksen aikana, siitä se alkaa.
BHD:n tarkoituksena on kehittää jäseniään ihmisinä harjoittelemalla Bujinkan Budô Taijutsu:a, sen perinteitä ja sitä pitempään harjoitelleiden oppeja kunnioittaen. Varsinkin koska dôjô:n omat ympyrät ovat pienet, niin BHD pyrkii aktiivisesti harjoittelemaan Hatsumi-sôke:lta oppia saaneiden eri opettajien kanssa, heistä tärkeimpänä luonnollisesti Moti Nativ –shihan, jonka opetuksesta olen saanut nauttia vuodesta 1997 alkaen. BHD toimii yhteistyössä Bujinkan Dojo Finland:in ja Bujinkan Shinden Dojo Finland:in kanssa.
– Jukka Nummenranta, shidôshi, dôjô-chô
Posted in Uncategorized by Webmaster