Buki to ningu – taistelu- ja shinobi -välineet
Huom.
Tämä lista on tarkoitettu vain hakuteokseksi, ei niinkään harjoittelijan ostoslistaksi. Toivottavasti siitä on iloa.
Luettelossa ei ole kuvia, toisaalta työmäärän pienentämiseksi, mutta toisaalta sen vuoksi, että lyhyt kuvaus välineestä kertoo enemmän kuin yksi esimerkkikuva. Vaikka “kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, kuva ei kerro miksi siinä oleva väline on nimenomaan sen niminen tai tietyn tyyppinen.
Välineet on luetteloitu kategorioittain pienimmästä suurimpaan, tai jonkin muun sillä hetkellä hyvältä tuntuneen periaatteen mukaan, tai satunnaisesti. Kategorianimet ovat joko eri lähteistä vastaantulleita tai tarpeeseen muodostamiani (esim. nuora-aseet).
Välineiden nimissä ja niiden käännöksissä “|” erottaa saman termin erilaiset translitteroinnit ja “/” eri termit.
Pahoittelen mahdollisia epätarkkuuksia sekä puutteita.
– Jukka Nummenranta, shidôshi, dôjô-chô
– –
Zue / bô (sauvat)
Teräaseet
– Tanken (veitset)
– Tô-ken (miekat)
– Seo-dachi | seoi-dachi (selässä kannettavat miekat)
– Muut teräaseet
Nagaebuki (tankoaseet)
– Hoko (varhaiset keihäsaseet)
– Yari (keihäät)
– Pidättämisaseet
– Te-yari (käsikeihäät)
– Chôtô (“miekkakeihäät”)
– Shinobi-zue (yhdistelmäsauva-aseet)
Nuora-aseet
– Kusari dogu (ketjuaseet) ja köydet
– Yhdistelmänuora-aseet
Ballistiset aseet
– Tôtekibuki (heittoaseet)
– Ammusaseet
Tonki (pienet metalliaseet)
– Makibishi (jalkapiikit)
– Igadama (Iga-pallot)
Räjähde- ja ruutiaseet
– Räjähdyspanokset
– Hô (tuliaseet)
Muut välineet
– Tekken (nyrkkiraudat)
– Tenouchi (pieni aseena käytettävä puu- tai metalliesine)
– Miekan apuveitset
– Sen, sensu (viuhkat)
– Shinobi rokugu (shinobi:n kuusi työkalua)
– Kakushi-buki (salaiset aseet)
Varsinaiset työkalut
– Kaiki (metallityökalut)
– Kunai (kaivuutyökalut)
– Shikoro (sahaamistyökalut)
– Heiki (sulkemistyökalut)
– Tôki (kiipeämistyökalut)
– Suiki (vesityökalut)
– Kaki (tulityökalut)
Zue / bô (sauvat)
– Seki-bo (kivisauva): muinainen kivinuija.
– Kirikobu: Keisarillisen palatsin vartijoiden kantama puunuija.
– Ô-tsuchi (suuri nuija): Rautavahvistettu nuija.
– Mompa | monpa: Suuri puunuija.
– Tansaibô (lyhyt ohut sauva): 24 cm pitkä ja n. 10 mm paksu keppi, osa vahvistettu metallirivoin.
– Yubibo (sormisauva?): 15-30 cm pitkä keppi.
– Kobô (lyhyt sauva): Shibukawa Ichi-ryû:n n.29 cm pitkä puukeppi.
– Gobô: Shibukawa Ichi-ryû:n N. 30-50 cm pitkä puukeppi.
– Hishigi (murskaaja): Shindô Tenshin-ryû:n n. 24 mm paksuinen tanbô, käytetään joko yksinään tai pareittain.
– Tanbô / hijigigibô (lyhyt sauva / kyynärpääleikkaussauva): Tyylistä riippuen 30-60 cm pitkä sauva, yksi pituus kyynärpäästä keskisormen päähän.
– Hanbô / sanyaku bô (puolisauva / kolmen shaku:n sauva): Pituus 90 cm / puolikas bô / 90,8 cm.
– Chigiriki | chigi-riki / chigirikibô (rintaleikkauspuu / rintaleikkauspuusauva): Rinnan korkeudelta leikattu puusauva. [ks. shinobi-zue]
– Jô / yonshaku bô | yonshakubô / shôgungi | shôgunki (sauva / neljän shaku:n sauva / shôgun-sauva): Pituus n. 4 shaku 5 sun (136,35 cm); 130 cm pitkä, 21 mm paksu; 127,5 cm pitkä, 22 mm paksu / 120-150 cm; vaihtelee käyttäjän mukaan – yli 30 cm käyttäjäänsä lyhyempi / käyttäjän kainaloon asti; 2/3 bô:sta, vain hieman miekkaa pidempi.
– Gonshakubô (viiden shaku:n sauva): Pituus n. 152 cm.
– Bô / rokushaku bô / chô-bô | chôbô (sauva / kuuden shaku:n sauva / pitkä sauva?): Pituus joko kuuden jalan sauva = 180 cm pitkä / 1,82 cm pitkä, 2,7 cm paksu / yli 30 cm käyttäjäänsä pitempi.
– Nanashakubô (seitsemän shaku:n sauva): Pituus n. 212 cm.
– Hasshaku bô | hassaku-bô (kahdeksan shaku:n sauva): Pituus n. 242 cm.
– Kyûshaku bô (yhdeksän shaku:n sauva): Pituus n. 273 cm.
– Kukishin-ryû bô: 4 metallipantaa kummassakin päässä (kämmenen leveys välissä) ja yksi keskellä lisäämässä iskuvoimaa ja vahvistamassa päitä.
– ?: Jättiläiskeppi, 360 cm.
– Tanjô: Raskas nuija, 30-61 cm.
– Tetsu-bô | tetsubô (rautasauva): Rautanuija tai raskas rautapäällysteinen sauva.
– Kanabô (metallisauva?): 1,5-2 m pitkä rautanuija, usein nastoja iskupäässä.
– Yagyûzue / jûbeizue: 4 shaku:n / 121 cm mittainen kävelykeppi. Näyttää mustaksi lakatulta kävelykepiltä, mutta on riittävän vahva aseeksi ja on pidempi kuin Edo-kauden katana. Yagyû Jûbei Mitsuyoshi:n kehittämä Yagyû Shinkage-ryû:n salainen ase.
– Kanasaibo: 1,5-3 m pitkä metallivahvistepuu tai metallinen sauva-ase.
– Nyoi-bô | nyoibô (raskas sauva): Raskas n.2 m puusauva. Päällystetty nahalla ja metallinastoilla, mahdollisesti metallipäällysteinen. Päässä toisinaan pitkä hihna kangastupsulla harhauttamiseen ja auttamaan heittämiseen olalta.
– Tamazue / tamabô (pallokeppi / -sauva): Tsutsumi Hôzan-ryû:n 120-127 cm sauva, jonka päissä puiset pallot.
– Daisharin: Kukishin-ryû:ssa aseena käytetty n. 3 m pitkä n. 7,5 cm paksu akseli ja 10 cm paksut 61 cm halkaisijaltaan olevat pyörät, jota käytettiin siirtämään alukset maalta merelle ja päinvastoin.
– Tobiguchi?: Sauva, jossa on pieni palokoukku (tobiguchi) päässä.
– Hakkaku bô | hakkakubô (kahdeksankulmainen sauva): Kahdeksankulmaisen halkileikkauksen sauva. Mahd. Kukishin-ryû.
– ?: Kuusikulmaisen halkileikkauksen sauva.
– Rôgabô (sudenhammassauva): Koukkupäinen seiväsase.
– Bonden: Approximately six feet long staff carried by the yamabushi, top end closed with a folded square of white paper.
Teräaseet
– Tanken (veitset)
— Tôsu (miekan lapsi?): Varhainen lyhyt veitsi, suunnitlleen kozuka:n kokoa.
— Tantô: Lyhyt, miekanmallinen, lähes suora yksiteräinen veitsi. Pituus 13-28 cm; määritelmällisesti alle 1 shaku (30,3 cm). Tsuba voi olla minimaalinen ovaali. Saatettiin kantaa wakizashi:n tilalla.
— Aikuchi tantô (kôshirae) / kusun-gobu (sopiva suu / 9 sun 5 bu ? [28,7 cm]): Alle shaku:n (30,3 cm) mittainen tsuba:ton veitsi.
— Hamidashi | hamadashi: Käyttöveitsi pienellä tsuba:lla.
— Shinobi tantô: Naamioitu puukepiksi, ei tsuba:a.
— Chokken (suora miekka?): Suora tikari.
— Futokoro gatana | Futokorogatana (lievemiekka): Pieni tantô-tyylinen tikari.
— Kai-ken | kaiken | kwaiken (povimiekka): Kimono:n sisällä kannettava tikari naiselle itsepuolustukseen.
— Yoroi dôshi | yoroi-dôshi | yoroidôshi | yoroi-toshi (haarniskanläpäisijä): Veitsi paksulla lähes suoralla pistoterällä haarniskan väleista pistämiseen.
— Metezashi: Yoroi dôshi varusteltuna kannettavaksi oikealla puolella leikkuuterä ylöspäin.
— Himogatana (nyörimiekka | punontamiekka): Vanha yksiosainen veitsityyppi vai nimi tantô:lle?
— Shitô | sashitô (puukotus- | läpäisymiekka): Vanha veitsityyppi vai nimi tantô:lle?
— Toshi: Tikari.
— Omamoritô (suojamiekka | taikakalumiekka): Tuoreen morsiamen varusteena oleva kaiken tai aikuchi, jota hänen odotetaan käyttävän avioeron hakemisen sijasta.
— Kubigiri | kubikiri / bokuwari tantô (päänleikkaaja / puunhalkaisijaveitsi): Koveralta puolelta teroitettu kärjetön veitsi.
— Kubizashi / kubizashigatana (|kankyûtô) (päänläpäisijä / päänläpäisijämiekka): Pieni kaksiteräinen veitsi irtileikatun pään merkkaamiseen. 12-15 cm pitkä, n.13 mm leveä leveimmässä kohdassa. Reikä kahvan päässä nimilappua varten.
— Wari-bashi | waribashi (halkaistu syömäpuikko). Hiuslaitteessa pidettävä ohut veitsi.
— Hôchô / hôchô tantô (halkaisija? / -): Keittioveitsi. Ohut ja leveä terä.
– Tô-ken (miekat)
— Dôken (kuparimiekka): Pronssimiekka Yayoi -kaudelta.
— Warabite tô | warabi-te-gatana / warabite no tachi (sananjalkaverso-miekka): Suora lyhyt miekka, kärjestä vähän matkaa kaksiteräinen. Kannetaan kuin tachi:a. Nimi puukahvan muodosta.
— Ken / suken (miekka / suora kaksiteräinen miekka): “Alkuperäinen” japanilaismiekka. Suora terä.
— Tsurugi: Fudô myô:n pyhä miekka. Malliltaan ken.
— Hokken: Temppeleille tuotettu ken.
— Chokutô (suora miekka): Noin metrin mittainen suora yksiteräinen miekka 700 luvulta, suora tachi.
— Tsurugi no tachi: Toinen leikkuuteristä lyhyempi. Ajan myötä terät kehitetään kaarevammiksi.
— Kantô tachi: Ken:iä seurannut suora miekka, jossa rengasmainen vastapaino kahvan päässä.
— Kodachi: Lyhyt tachi. Pituus 40-65 cm.
— Koshigatana (lantiomiekka): Vanha yksinään kannettava lyhyt tsuba:ton miekka.
— Wakizashi / shôtô (aseta sisään (vartalon) sivulle / lyhyt miekka): Lyhyt kaareva miekka yhden käden kahvalla. Pituus alle 70 cm (67 cm), terä 30-48 cm. Katana/daitô:n kanssa daishô.
— Aikuchi: Tsuba:ton miekka.
— Ô-danbira | ôdanbira: Vankka kaareva apumiekka Nambokuchô-kaudelta.
— Dôchûzashi / dochu wakizashi | dôchû wakizashi (?) (matkustus-kumppanimiekka): Siviilien itsepuolustusmiekka pitkille matkoille.
— Nageken: Lyhyt heittomiekka.
— Mamorigatana: 25,7 cm itsepuolustuksellinen seremoniallinen lahjamiekka.
— Tachi (suuri miekka | pitkä miekka): Pitkä kaareva miekka kahden käden kahvalla, 70-120 cm. Kannetaan vyöhön ripustettuna terä alaspäin.
— Jin-tachi | jintachi | jindachi: Suurikokoinen tachi.
— Uchi-gatana | uchigatana / katana / daitô katana (yksiteräinen lyömämiekka single-edged striking sword? / yksiteräinen miekka / suuri yksiteräinen miekka): Pitkä miekka kahden käden kahvalla, 70-120 cm. Kannetaan vyöhön työnnettynä terä ylöspäin. Tuli käyttöön taistelun muuttuessa (myös ylempien luokkien osalta) jalan käytäväksi Muromachi-kaudella. Itse miekka ei muuttunut paljoakaan tachi:sta, on yleensä hieman lyhyempi, mutta uusi kantotapa toi uuden termin. Edo-kaudella terän pituudeksi määritettiin 2 shaku 3 sun (69,69 cm). Wakizashi/shôtô:n kanssa daishô.
— Handachi (puoli-tachi): Katana:na kannettava miekka joka on varusteltu osittain tachi -tyyliin.
— Toppei -tyylinen uchigatana: Varustus miekan kantamiseen länsimaalaisen puvun kanssa. Hamarapuolella yhdessä kannikkeessa kiinnitysnaru.
— Guntô (armeijamiekka): Miekka sotilasvarusteissa.
— Kyu guntô: Länsimaiseen tyyliin varusteltu armeijamiekka, jossa 1-2 käden kahva ja suojuskaari. Käytössä 1883-1945 / 1890-1935 / 1895-.
— Shin guntô | shin-guntô | shinguntô (uusi armeijamiekka): Armeijan yhdellä ripustimella tachi-tyyliin kantama aliupseeri- tai upseerimiekka, käytössä 1935-1945. Terä koneella tehty, uustuotantoa tai perintöterä.
— Kai guntô | kai-guntô (laivastomiekka): Laivaston kahdella ripustimella tachi-tyyliin kantama miekka, käytössä 1935-1945. Terä koneella tehty, uustuotantoa tai perintöterä.
— Chisa-katana | chisa-katana | chiisa katana | chiisagatana: Wakizashi:n ja katana:n välimuoto.
— Ninja-tô | ninjatô / ninja-ken | ninja ken / shinobitô / shinobigatana | shinobi gatana | shinobi-katana / shinobiken | shinobi ken: Ns. ninjamiekka kahden käden kahvalla, terän pituus 42,4-54,5 cm (1 shaku 4-8 sun). Lyhempi kuin tavallinen miekka, joten sillä voidaan taistella ahtaissa tiloissa. Terä mustanpuhuva ja 3,6 – 4 m pitkä sageo, jota voidaan käyttää shinobinawa:na. Kojiri voidaan irrottaa ja käyttää saya:a shindake:na. Saya on terää pitempi, jolloin sen päässä voidaan säilyttää metsubushi:a.
— Shikoro katana | shikoro-gatana (tuhomiekka | sahamiekka): Miekka, jossa sahahampainen terä.
— Shinobi kogatana (ninja:n lyhyt miekka): Lyhyt ninja-tikari, n. 40 cm kahvoineen. Hamarapuoli sahalaitainen ja kahvan päässä on kiinnitysrengas narulle.
— Seppuku-tô (itsemurhamiekka): Lyhyt miekka, jota käytetään seppuku:ssa.
— Shikomigatana / Tsuka gakure no ichi tô (?) (harhauttava miekka / kahvaan kätketty veitsi): Miekalta näyttävä ase, jonka kahvan sisältä paljastuu keihäänterä.
— Fukuro shinai | fukuroshinai: Nahalla päällystetty bambu- tai puumiekka harjoitteluun.
— Chikutô | shinai (bambumiekka): Neljään liuskaan leikatusta bambusta tehty harjoitusmiekka.
— Bokken / bokutô (suora puumiekka / kaareva puumiekka): Puinen harjoitusmiekka.
— Shiai bokutô (puinen ottelumiekka)
— Tachibô: Suuri bokken.
— Suburi-tô | suburitô: Raskas puinen miekka.
— Tsunagi: Puinen miekka, joka on tehty kôshirae:ssa pidettäväksi sen esittelyyn. Ei varsinaisesti ase.
– Seo-dachi | seoi-dachi (selässä kannettavat miekat)
— No dachi | no-dachi | nodachi (kenttämiekka): Pitkä miekka / sotamiekka. Pituus n. 1,8 m, terän pituus yli 1,27 m.
— Ô-dachi | ôdachi | ô-tachi | ôtachi (suuri tachi): Jättiläismiekka yli kahden käden kahvalla. Terä yli 76 cm…120-180 cm (114 cm)…2,2 m. Koko pituus jopa 2-3,7 m.
— Wakodachi | wakôdachi(?) (merirosvomiekka): Kokonaispituus 1,8 m.
— Chôken (pitkä miekka?)
– Muut teräaseet
— Raifu: Kivikirves.
— Fuetsu: Kivi-rauta-kirves.
— Masakari (kirves | taistelukirves): Taistelukirves.
— Ono / ô-ono: Suuri taistelukirves. Shinden Fudô-ryû.
— Kama (sirppi): Sirppi.
— Shinobigama (ninja-sirppi): Pienikokoinen sirppi.
— Naigama / shinogi zukuri kama / funayosegama (? / sirppi pituussuuntaisella harjanteella / sirppi veneen vetämiseksi): Taistelukenttäsirppi 210-240 cm varrella.
— Tsukushi-kama
— Sôkama (kaksoissirppi): Kaksiteräinen sirppi.
— Jingama / umayagama (taisteluleirisirppi / tallisirppi): Suurikokoinen sirppi – tai viikate – leirialueen raivaamiseen.
— Ono kama: Kirvessirppi.
— Shoku / tobiguchi / tobi kuchi jitte / tobijitte / tekagijitte / kenkatobi (haukannokka / ? / ? / ? / ? / taisteluhaukka): Edo:n palomiesten kirves. Nimi haukannokkaa muistuttavasta terästä.
Nagaebuki (tankoaseet)
– Hoko (varhaiset keihäsaseet)
— Hoko: Termi varhaisille keihäsmalleille, yleensä holkkikiinnitteinen terä.
— Akahata-no-hoko: Muinainen keihästyyppi.
— Amahoko: Muinainen taivaallinen keihäs.
— Ama-no-numahoko (heavenly spear of subjugation): Muinainen keihästyyppi.
— Ame-no-mihoko: Muinainen keihästyyppi.
— Buten-no-hoko | Susutsuke-no-hoko (a spear with a bell): Muinainen seremoniallinen keihäs.
— Dô-hoko | Dôhoko: Muinainen 30 cm – 1 m pitkä pronssinen keihäänkärki kiinnitettynä holkilla 2,0-2,5 m varteen.
— Eda-hoko: Varhainen pertuska.
— Gaku-boko / Bugaku-no-hoko: Puiset lakatut keihäät joita käytetään joissain Bugaku -tansseissa.
— Hana-hoko | hanahoko: Muinainen keihästyyppi.
— Hi-boko (sun-spear): Yamato -kauden termi keihäälle.
— Hihiragi-no-yachihoko: Muinainen ‘maaginen’ vallanmerkkikeihäs.
— Hi-hoko | hihoko (fire-spear): Muinainen keihästyyppi.
— Hira-hoko | hirahoko: Muinainen termi leveälle tasaiselle keihäälle.
— Hyomon-hoko | hyomonhoko: Muinainen keihästyyppi.
— Ikashi-hoko | ikashihoko | igashihoko: Varren päässä kongo:n kaltainen 2×3 -kärkinen terä.
— Itsushi-hoko | itsushihoko: Muinainen keihästyyppi.
— Jûmonji-hoko: Muinainen ristikeihäs.
— Kama-hoko | kamahoko: Muinainen termi mahdollisesti sivuteräiselle keihäälle.
— Kaminari-sama-no-yari: Hokkaidô:n ainujen käyttämä kivinen ‘hoko‘.
— Kata-kama-hoko: 700-luvun keihäs sivuterällä.
— Kihoko: Muinainen keihästyyppi.
— Kunimuki-no-hirohoko (spear for subduing the nation): 100-200-lukujen seremoniallinen keihäs tai vallanmerkki.
— Kuwashi-hoko: Muinainen keihästyyppi.
— Mitsumata-no-hoko: Muinainen termi hoko:lle, mahdollisesti kolmikärki.
— Naga-hoko | nagahoko: Muinainen keihästyyppi mahdollisesti pitkällä terällä.
— Namazuo-no-hoko: Muinainen hoko, mahdollisesti kissakala-mallinen terä.
— Nu-boko | nuboko / tama-boko: Izanagi ja Izanami -luomisjumaluusavioparin käyttämä ‘taivaan jalokivikeihäs’.
— Tehoko: Muinainen keihästyyppi.
— Tsukushi-boko: Suuri muinainen pronssinen keihäänkärki, jota pääasiassa käyttivät Tsushima:n taistelijat.
— Do-ka | doka / ka / ge: Muinainen kiinalaismallinen pronssipertuska.
– Yari (keihäät)
— Yari | sô (keihäs): Keihään yleisnimitys, mutta usein tarkoittaa su-yari:a. 1-6 m nakae bambua, puuta tai rautaa; suippenee terää kohti tasapainottaen asetta.Toisessa päässä rautainen ishizuki, joko kärki tai pyöristetty. Yleensä rautaisen terän pituus 8-50 cm. Terän muoto yleensä joko kolmiomainen tai vinoneliö. Nakago:n tulee olla kaksi kertaa terän mittainen vahventaen terää ja vartta. Terän siteen (lakattua kierrettyä narua) tulee olla ainakin kaksi kertaa niin pitkä kuin itse terä, yleensä myös 3 metallirengasta (yleensä pronssia) sillä matkalla, jossa nakago on.
— Su yari | Su-yari / choku-sô | choku yari / sugu yari | sugu-yari / kachi-yari (suora|paljas keihäs / suora keihäs / ? / ?): Suorateräinen keihäs. 1-4 -teräinen kärki.
— Nagamiyari: Pitkäteräinen keihäs, ilmeisesti >25 cm.
— Tanpoyari: Lyhytteräinen keihäs, ilmeisesti 10-25 cm.
— Taishin yari / taishin-sô / omi-yari / omi no yari|omi-no-yari: Suurivartaloinen keihäs, pitkävahvisteinen keihäs, pitkä su-yari.
— Kikuchi yari | kikuchi-yari: Yksiteräinen kärki.
— Sankaku yari (kolmiokeihäs): Kolmiteräinen kärki.
— Hira-sankaku / hira-sankaku-yari / hira-sankaku-no-yari / hira-sankaku-su-yari: Kolmisivuinen keihäänterä, jossa yksi sivu leveämpi.
— Sei-sankaku-yari: Kolmisivuinen keihäänterä, jossa sivut yhtä leveät.
— Ryô shinogi yari | ryô-shinogi-yari / ryô-shinogi-no-yari / ryô-shinogi su-yari | ryô-shinogi-su-yari: Neliteräinen kärki.
— Sasaho-yari: Su-yari, jossa leveä lehtimäinen terä.
— Ya jiri nari yari: Leveä teräinen keihäs.
— I-chô-yari | ichio-yari / ginnanbo-yari: Tylppäkärkinen keihäs joko kolmi- tai nelisivuisella terällä.
— Kyû-shaku-e-no-yari (keihäs yhdeksän shaku:n varrella?): Keihäs 2,74 m varrella ja hadome:lla.
— Kama yari | kama-yari | kamayari / o-kama-yari (sirppikeihäs / suuri sirppikeihäs?): Keihäs, jossa sirppimäinen sivu- tai varsinainen terä.
— Katakama / kata-kama-yari | katakama yari | katakamayari / kama yari | kama-yari | kamayari / kagi-yari / hoko / rikken / tencho (yksipuolinen sirppikeihäs / sirppikeihäs / koukkukeihäs / ? / ? / ?): Yksipuolinen ristiteräinen keihäs tai erimittaiset sivuterät.
— Ryôkama-yari | ryôkamayari / ryôkama / moro-kama-yari / kosha-yari / sanken / tori / jûmonjiyari | magari-yari (keihäs molemminpuoleisilla sirpeillä / kaksoissirppi / ? / ? / ? / ristikeihäs): Keihäs kahdella sivuterällä ristin muodossa.
— Kagi-yari (koukkukeihäs): Koukkumainen terä.
— Fukuro yari | fukuro-yari | fukuro-no-yari / fukuro-ho-yari: Keihäänterä, jossa on nakago:n sijasta varren pään sisäänsä sulkeva holkki.
— Kuda yari | kuda-yari (putkikeihäs): Etukädelle liukuva “oteputki”.
— Gekken: Keihäs puolikuun muotoisella kaksikärkisellä terällä.
— Kutoji-no-yari: Keihäs haarukkakärjellä.
— Ono-no-yari: Suorateräinen keihäs kirveen mallisella sivuterällä.
— Sasumata / sasumata-yari: Keihäs kaksi- tai kolmihaaraisella kärjellä.
— Futamata yari | futamata-yari | futomata-yari: Keihäs, jossa loiva haarukkapää.
— Inoshishi-no-yari / zokugata-no-yari / bogata-no yari (villisikakeihäs / ? / ?): Leveällä lehtimäisellä terällä varustettu keihäs villisika- ja karhujahtiin.
— Yumi-no-yari: Holkkikiinnitteinen keihäänkärki jousen kärkeen, joka mahdollistaa myös jänteen kiinnittämisen.
— Kasezue (hirvisauva?): V-mallinen leikkuukärki.
— Hashigo yari | hashigoyari (tikapuukeihäs): Kamayari irrotettavilla askelmilla.
— Hokaya: Kolmen jalan (0,91 m) mittainen shôgungi, jonka molemmat päät ovat teräviä kuin keihäät.
— Nagayari / nagae-yari: Pitkä keihäs, varsi >3 m.
— Tetsu yari | tetsuyari (rautakeihäs): Varsi joko vahvistettu raudalla tai rautaa.
— Sambonyari: Kolme eri pituista keihästä.
— Fukumi-yari: Teleskooppikeihäs.
— Take-hoko / take-yari (bambukeihäs): Bambunpätkä, jonka toinen pää leikattu teräksi ja kovetettu tulen yllä.
— Kumade (karhunkynsi): Metallirenkaasta lähtevästä yleensä neljästä tai viidestä pitkästä metallikoukusta koostuva, kiipeämisen apuvälineenä ja poliisiaseena käytettävä varrellinen “taisteluharava”.
— Mochi-yari / yari-mochi / ke-yari: Henkilön takana statussymbolina kannettava keihäs.
— O-tachi-yari | otachiyari: Erittäin pitkävartinen keihäs rakennuksen sisäänkäynnin ulkopuolella vallan merkkinä.
— Ban-yari: Eliittijoukkojen samanlaisesti varustetut keihäät.
— Keiko-yari / Tampo yari (harjoituskeihäs / pehmustettu keihäs?): Harjoituskeihäs pehmustetulla kärjellä.
– Pidättämisaseet
— Mitsu-dôgu | mitsudôgu (kolme välinettä)
— Sasu-mata | Sasumata | Sasumata yari: 1) Suora keihäs, jossa 1-2 koukkua terän vieressä, palomiesten suosima palavan katon alasvetämiseen. 2) Kaksipäinen tylppäteräinen sauva kaulasta tarttumiseksi. 3) Piikikäs haarukkakeihäs.
— Tsuku-bô | tsukubô (työntösauva): Sauva piikikkäällä T-mallisella kärjellä.
— Sode-garami | Sodegarami / Sode guruma / Yagara mogara (hihanappaaja / ? / ?): Pitkä sauva, jossa piikkejä varressa ja koukkuhaarukoita päässä hihasta yms. nappaamiseen. Aikaisemmin käytettiin meritaisteluissa, sittemmin Edo:n poliisin suosiossa ollut, usein vartiostoissa säilytetty ase.
— Mojiri: Hihanappaaja. Poliisin tankoase.
— Hineri: Väline vaatteista tarttumiseen.
— Neji: Kiinniotettavan vaatteisiin kiinnikiertyvä pidätysase.
– Te-yari (käsikeihäät)
— Uchi ne | uchi-ne | uchine / futoya / nageya / tetsukiya (? / paksu nuoli / heittonuoli / käsisurvaisunuoli): Täysikokoisen keihään tyylinen heittokeihäs 36-75 cm varrella, jonka toisessa päässä ishizuki:n sijaan useita sulkia tai pitkä nuora tasapainottamaan lentoa.
— Te yari | te-yari | teyari (käsikeihäs): Varsi 40-50 cm.
— Nage-yari (heittokeihäs): Su-yari:n terä lyhyessä ohenevassa varressa. Kokonaispituus n. 60 cm.
— Naguya
— Nagari: Kevyt keihäs tai heittokeihäs.
— Te-boko | Teboko (käsikeihäs): Muinainen käsikeihäs valetusta pronssista tai raudasta.
— Makura yari | makura-yari | makurayari (tyynykeihäs): Kevyt lyhytvartinen keihäs taisteluun sisätiloissa. Säilytettiin makuuhuoneessa tyynyn vierellä.
– Chôtô (“miekkakeihäät”)
— Naginata (niittoterä | pitkä terä | “pertuska”): Kaareva 20-60 cm tai jopa 76 cm yksipuolinen terä pitkän varren (150-280 cm) päässä. Ovaalin poikkileikkauksen omaava varsi lakattua puuta, rautaa tai kuparia. Varhaisissa pitempi terä runsaalla sori:lla, myöhemmin lyhyemmät ja suoremmat. Hamarapuolta ohennettu ja terässä muitakin leikkauksia. Kaikissa ei ole san-dan-maki:a, mutta varsi on kuitenkin jotenkin vahvistettu, kauluksilla tai renkailla. Mahdollisesti tsuba, tai joissain jopa poikkipiena. Toisessa päässä ishizuki.
— Tsukushi-naginata / fukuro-naginata / tsukushi-fukuro-naginata / naginata-no-saki: Varhainen holkkikiinnitteinen terä.
— Nagamaki / nagamaki-naoshi (pitkä käärintä / ?): Seipääseen kiinnitetty miekan terä. Varsi terän mittainen tai lyhempi. Varsi usein kääritty kuten miekan kahva.
— Shobuzukuri naginata: Pertuska n.1,2-1,42 m terällä ja 2,13 m tai pitemmällä varrella.
— Shobuzukuri-nagamaki: Erittäin pitkäteräinen pertuska.
— Ô-naginata: Nimitys naginata:lle tai nagamaki:lle, jonka terä on yli 76 cm pitkä.
— Zanbatô | zambatô (hevosentappomiekka, hevoseniskemismiekka): Suuri terä seipään päässä.
— Bisentô: Kiinalaisperäinen suuri pertuska. Raskas, jopa 1 m pituinen terä.
— Fukuro-nagamaki: Holkkikiinnitteinen terä.
— Keiko-naginata (harjoitus-naginata): Harjoitusterä bambusta tai pehmustetusta puusta.
– Shinobi-zue (yhdistelmäsauva-aseet): Yleisesti 90-210 cm bambu/puusauvoja, joiden sisällä piilotettuja aseita.
— Shinobi-zue | shinobizue / shikomi zue | shikomi-zue | shikomizue | shikomi jô / shikomi bô (ninja-sauva / täytetty|harhauttava|valmisteltu keppi / – sauva): Munkkien, yamabushi:en ja komusô:jen kantamien kaltainen keppi, jossa on miekka, keihäs, ketju ja paino, koukkuja tms. sisällä.
— Jôtô / shikomi gatana (miekkakeppi / valmisteltu terä): Miekanterä naamioituna kepiksi.
— Urushizaya jôtô: Miekka lakatussa puukepissä.
— Kuretakezaya jôtô: Mekka bambosauvassa.
— Shikomizue / shinobi yari | shinobiyari / monomi yari: Kärkitulpan takana keihäänterä.
— Makugushi yari (verhotankokeihäs): Päämajaleirin verhokiinnikesauvaan kätketty keihäs.
— ?: Kärkitulppien takana ketjut painolla/koukulla.
— Shikomi-fundô: Keppiin laitettu paino.
— Donryû-bô | donryûbô / Kuki gyôja bô (juovan lohikäärmeen sauva / ?): Kûkishin-ryû:n sauva-ase. Toisessa päässä 4 terämäistä piikkiä, sivut vahvistettu nastoitetuilla rautarenkailla; pää avoin, sisällä 1,2 m ketju ja paino. Toisessa päässä yhdeksän rautapantaa yhdeksällä nastalla/piikillä/sarvella ja tappimainen metallikärki.
— Shishaku takezue / takezue: Neljän shaku:n (1,2 m) ontto bambukeppi, jonka läpi kulkee ketju päissään paino ja koukku. Päät suljettu kuljetuskunnossa kankaalla tai nahalla.
— Yonshaku shikomi chikujo: Neljän shaku:n (1,2 m) kävelykeppi. Sisällä kätkettyjä aseita (kakushi buki). Takamatsu:n lisäys shinobi rokugu:un.
— Takeshikomi / shikomidake: Tauramuso-ryû. Bambukeppi, johon on kiinnitetty naru.
— Mezashi: Togakure-ryû. Ohut keihäsmäinen nuoli lentää shikomi-zue / shinobi-zue –bambuputkesta. Bambun sisällä on lyijytanko.
— Kusaribô / chigirigi (|chigiriki) / furi-zue | furizue / kusari furizue / furijô / kusari furijô / furibô (ketjusauva / rintaleikkauspuu / heilahtava keppi / ? / heilutuskeppi / ? / heilutussauva): Sauvaan kiinnitetty 1-3 m ketju, jonka päässä on lyijy- tai valurautapaino.
— Shikomi chigirigi / shikomi kusarijô / shikomi furizue / karakuri kusarifuribô / shikomi furibô: Ketju sauvan sisällä.
— Shikomi kusaribô: Ketjun lisäksi esiinkääntyvä sirppiterä.
— Shaku-jô | shakujô / shakujô-yari | shakujôyari / shakubô / suzu-zue | suzuzue: Buddhalaismunkin/pyhiinvaeltajan vaellussauva, jonka keihäänkärjessä rengas, johon kiinnitettynä useampia renkaita.
— Shikomi shakujô / shikomi kongôjô: Vaellussauvan sisään kätketty keihään tai miekan terä.
— Shakujô-yari: Vaellussauvan sisään kätketty keihäänterä.
— Shugenja bô (askeetikkosauva): Munkin vaellussauva. Koko pää metallia, päässä suuri rengas, jossa 9 pienempää, sekä metallipiikki.
— Gyôja-zue (askeetikkokeppi): Askeetikon vaellussauva. Hyvin ohut, terävä 183 cm sauva. Päässä kärki ja renkaita.
— Kongôjô / Kongôzue / Kongô: Yamabushi:en käyttämä pitkä pyhiinvaeltajan sauva. Kovaa valkoista puuta (tai metallia) It was made of white hardwood (iron ones are also said to have existed) kahdeksan- tai nelikulmaisella poikkileikkauksella. Yleensä paksumpi kuin bôjutsu:ssa käytetyt.
— ?: Mela, jonka irtoavan lavan sisälle kätkeytyvä varteen kiinnitetty miekan terä.
Nuora-aseet
– Kusari dogu (ketjuaseet) ja köydet
— Konpi (kestävyyslento / henkilento / metallilento): Ketju, jonka päissä paino ja lenkki.
— Kusariryûta (ketju ja lohikäärmeenkynsi): Ketju, jonka toisessa päässä on paino ja toisessa lohikäärmeentassun kaltainen koukku.
— Kompei | konpei: Kätketyn ketjun ase. Siipimäisillä ulokkeilla varustettu lyhyt ontto sauva, jonka sisällä ketju jonka päissä fundô ja kakushi.
– Chidorigane / Nanban chidorigane (kahlaajalinturauta / ?): Nanban Ippon-ryû. Paino kiinnitettynä ketjuun ja metalliputkeen.
— Mijin (murentaja | murskaaja): Renkaaseen kiinnitetyt kolme 20 cm ketjua painot päissään. Edo-kaudelta.
— Manrikigusari | manrikikusari | manriki kusari | manriki-kusari | manriki-gusari / manriki / manrikusari / manrikisa / kusarifundô | kusari fundô | kusari-fundô | fundô-kusari / ryôfundôgusari / sode-kusari | sodegusari / futokorogusari / inyôgusari / kusari-jutte | kusarijutte / tamagusari / tegusari / gekigan | gakigan / kanamari (kymmenentuhannen voiman ketju / kymmenentuhannen voima / ? / ? / painotettu ketju / kaksipainoinen ketju / hihaketju / lieveketju / jinjang-ketju / kymmenen käden ketju / palloketju / käsiketju / ? / ?): 30-120 cm ketju (kusari), jonka päässä käteensopivat painot (fundô).
— Fundônawa / hayatejô / hittateyôki (painotettu köysi / nopeat käsiraudat / ?): Naru jonka päissä on painot.
— Kusariuchibô: Ketju jonka toisessa päässä on paino ja toisessa 20-30 cm pamppu (uchibô/tetsubô).
— Kusarijutte / kusarijitte (kymmenen käden ketju / ?): Jutte:en yhdistetty painotettu ketju.
— Kusarifundô shikomi no jutte (jutte valmistellulla ketjulla): Ketju piilotettuna jutte:n “terään”.
— Mukûjutte / hananeji: Puupamppuun (hananejibô) liitetty painotettu ketju.
— Tessa (rautaketju): Shinden Fudô-ryû (Shinden Jigen-ryû).
— Shinobinawa: Selviytymisköysi.
— Torihimo (lintunuora): Lyhyt nuora käytettäväksi hojôjutsu:ssa.
— Hayanawa: Naru koukulla, metallirenkaalla tai piikillä sitomisen helpottamiseksi.
– Yhdistelmänuora-aseet
— Nage gama | nage-gama | nagegama (heittosirppi): Pitkässä varressa suorassa kulmassa sirpinterä ja toisessa päässä pitkä painotettu ketju.
— Kusari gama | kusari-gama | kusarigama (ketjusirppi | ketju ja sirppi): Suoravartinen sirppi, jonka varren päähän tai päihin on kiinnitettynä yksi tai kaksi painotettua ketjua.
— Ô-gama | ôgama / ôkusarigama (suuri sirppi / suuri ketjusirppi): Jättiläis-kusarigama. 360 cm ketju ja yhdeksänkulmainen paino. Sirpin päässä voi olla keihäänterä.
— ?: Kaksi kama:a yhdistettynä ketjulla.
— Kakushi kusarigama / kogama (kätketty ketjusirppi / pieni sirppi): Pieni kusarigama. Kahva mahdollisesti pelkkä ruoto ilman puupäällystettä.
— Kaen kusarigama (/ kogama) (liekki-ketjusirppi / ?): N. 270 cm (9 shaku) kusari, pieni kama ja paino. Painon läheisyydessä/paikalla munankuoressa metsubushi:a.
— Mamukigama: Sirppi-naru-myrkkykäärme-paino.
— Bakuhatsugama: Sirppi-ketju-munankuori-paino, munankuoressa sokeutusjauhetta tai räjähteitä.
— Chûton kusarigama: Painon sijasta käytettiin käärmeitä tai myrkyllisiä koiperhosia.
— Hensô kusarigama: Kama taittuu kepiksi ja kannetaan kuin taiko-rumpukapulaa.
— Kyoketsu shôge | kyogetsu shôge | kyogetsushôge | kyogetsu-shôge | kyogetsu shogei / Shinobibundo (juosta esteettä läpi vuorten ja laaksojen | pitkänmatkan vaeltava hius / ?): Veitsikoukku-naru-rautarengas. Veitsen koukku 30-90º kulmassa, terävä vain kärjen luona (mittaesimerkki: 45 cm + 12 cm koukku 16 cm kahvan päästä). Naru 5,45 m (1 jô 8 shaku; n.3-4,3 m / 5-10 m) naisen hiuksia tai hevosen jouhia (tai ketju); pidempi kuin sauva-aseet. Renkaan läpimitta n.10 cm.
Ballistiset aseet
– Tôtekibuki (heittoaseet)
— Tsubute (/tôtekibuki): Heitettäväksi muotoiltu kivi, heittonuija.
— Tetsutsubute (rautakivi): Tsubute:n ja senban shuriken:in välimuoto. Kahdeksikon, ympyrän tai neliön muotoinen noin 4,5 cm leveä ja 1 cm paksu reunoiltaan lievästi teroitettu raudanpala.
— Kurumi (saksanpähkinät): Heittoaseeksi sellaisenaan tai täytettynä metsubushi:lla tai valetulla lyijyllä.
— Teppan: Kotô-ryû ja Kukishin-ryû. Neliömäinen rautalevy, 7,5-10 cm kantti. Ei teräviä reunoja.
— Shuriken / tôken / daken / gekiken / byô / onken / anken / sanbukaken / shiriken / fusatsuken (kädensisäinen terä / heittoterä / iskuterä / iskuterä / ? / kätketty terä / hämärä terä / kolme ei-ohittavaa miekka / takamusmiekka / ei-tappava miekka): Käteen mahtuva heittoase.
— Bôshuriken / Shuriken (kädensisäinen sauvaterä / kädensisäinen terä): Heittopiikki.
—- Harigata shuriken (neulanmuotoinen shuriken): Ohut, suora neulaa muistuttava shuriken.
—– Fusatsuken (ei tarvetta tappaa -veitsi): Kadono Hirohiden keksimä neulamainen shuriken, jonka pystyi piilottamaan kämmeneen.
—– Hibashigata shuriken (tonginmuotoinen shuriken): Shirai-ryû.
—– Uchibari: Kukishin-ryû:n harigata shuriken.
—- Yarihogata shuriken | yarinohogata shuriken / ryûseigata shuriken (keihäänkärjen muotoinen shuriken / komeetan muotoinen shuriken): Ainakin Kôshû-ryû, Moen-ryû ja Negishi-ryû. Vankka suurella kärjellä ja suhteellisen painava. Levenee peräpäätä kohti. Osassa reikä takapäässä lentoa tasapainottavaa narua varten.
—– Jûji bôshuriken (ristimäinen kädenmuotoinen sauvaterä): Yagyû-ryû ja Shinkage-ryû. Raskas pyöreän poikkileikkauksen terä, jonka leveimmästä kohdasta varsi kapenee levetäkseen toisen pään ristimäiseen nuolen sulkia muistuttavaan muotoiluun.
—– Suteyari / sodeyari (hylättävä keihäs | poisheitettävä keihäs / hihakeihäs): Yamamoto-ryû. Keihäänkärki kolmiomaisella poikkileikkauksella.
—- Hokogata shuriken (keihäänmuotoinen shuriken): Varren poikkileikkaus pyöreä mutta terän kolmiomainen. Suhteellisen pitkä.
—- Kugigata shuriken (naulanmuotoinen shuriken): Suora naulan tai piikinmuotoinen shuriken. Raskaampi ja vankempi kuin harigata shuriken. Yleensä neliömäinen poikkileikkaus.
—- Tantôgata shuriken (veitsenmuotoinen shuriken): Taottu tantô-muotoon.
—– Yoroidôshi tantôgata shuriken (haarniskanläpäisevä veitsenmuotoinen shuriken): Kôga-ryû. Muistuttaa pitkää, terävää kolmiota.
—- Dokkogata shuriken / dokko shuriken: Kaksipäinen shuriken. Ohuempi kuin muut dokko-tyypit.
—– Ryôbarigata shuriken: Kaksipäinen hokogata shuriken.
—– Ryôyarihogata shuriken (kahden keihäänkärjen shuriken): Kaksipäinen yarihogata shuriken.
— Shaken | kuruma ken / shashuriken / hira shuriken (pyöräterä / kädensisäinen pyöräterä / tasainen kädensisäinen terä): Levymäinen “heittotähti” vähintään kolmella kärjellä.
—- Jûjigata shuriken / jûji shuriken / shihô shuriken / shihôgata shuriken (ristinmuotoinen shuriken / risti-shuriken / neljän suunnan shuriken / ?): Nelikärkinen shuriken.
—– Jûyonken: Shinkage-ryû.
—– Jûji ken: Togakure-ryû.
—- Gohôgata shuriken / gohô shuriken: Viisikärkinen shuriken.
—– Hoshijô shuriken: Viisisakaraisen tähden mallinen shuriken.
—- Roppôgata shuriken / roppô shuriken / kagome: Kuusikärkinen shuriken.
—- Happôgata shuriken / happô shuriken: Kahdeksankärkinen shuriken.
—– Happô ken: Togakure-ryû.
—– Hôringata happô shuriken / hôrin: Buddhalaista aurinkokuviota muistuttava kahdeksanteräinen shuriken. Kobori-ryû.
—- Kuji (yhdeksän merkki): Yhdeksänkärkinen shuriken.
—- Juppôgata shuriken / juppô shuriken: Kymmenkärkinen shuriken. Kôga-ryû ja Iga-ryû.
—- Manjigata shuriken / manji shuriken / manjiken: Hakaristin muotoinen shuriken.
—- Senban shuriken / teppan shuriken / itomakigata shuriken / itomakiken / kuginukiken / shaken: Neliömäinen shuriken, jonka sivut kaartuvat hieman sisään. Keskellä neliömäinen reikä. Koden-ryû ja Sho shô-ryû.
—– Senban shuriken / teppan shuriken: Kukishin-ryû.
—– Senban shuriken / hishi-gane shuriken: Togakure-ryû.
—– Kugi nuki (naulan vetäjä): Rautalevy, jossa neliömäinen reikä keskellä naulan poistamiseen. Käytettävissä senban:ina.
—- Sankô shuriken / sanpô shuriken (kolmen valonsäteen shuriken / kolmen suunnan shuriken): Suurikokoinen shuriken, joka muistuttaa auringosta lähteviä kolmea valonsädettä. Shinkage-ryû, Yagyû Shinkage-ryû ja Ikeda-ryû.
—– Mitsubishi shuriken (kolmen timantin shuriken): Pienempi versio tuntemattomasta ryûha:sta.
—- Shiken shuriken / shiken (neliteräinen shuriken / neljä terää): Shinkage-ryû:n juyônken:in kärjet yhdistettynä toisiinsa muodostaen hieman sisäänpäin kaartuvan neliömäisen terän. Paksu ja raskas. Taisha-ryû.
—- Enbangata shuriken / hakudôkyô shuriken (kiekonmuotoinen shuriken / nikkelipeili-shuriken): Pyöreä shuriken. Taisha-ryû.
—- Kamagata shuriken (sirpinmuotoinen shuriken): Noin 10 cm mittainen shuriken, joka näyttää pienen sirpin terältä ilman kahvaa. Shinkage-ryû.
—- Mikazukigata shuriken (puolikuun muotoinen shuriken): Puolikuumainen shuriken.
—- Gandomeken (silmänpysäytysveitsi): Shuriken, jonka päät epäsymmetriset. Saihôin Buan-ryû.
—- Matsubagata shuriken / hiengata / enbigata shuriken (männynneulasen muotoinen shuriken / lentävän pääskysen muoto / pääskysenpyrstö-shuriken): V-mallinen shuriken. Yoshio-ryû ja Iga-ryû.
—- Ryôhashi tsurugigata shuriken (shuriken kahdella tsurugi-mallisella päällä): Kaksipäinen vajaa 20 cm pitkä shuriken. Tsugawa-ryû.
—- Tetsumari (rautapallo): Kaksi Kobori-ryû:n happôgata shuriken:ia liitettynä pallomaiseksi.
—- Endo-shuriken: Shuriken, jossa on myrkkysavua tai räjähdyspanos.
—- Endokuken: Shaken:iin asennettu myrkkysavua tuottava tulilanka.
— Ita-shuriken / itaken / byôshuriken (kädensisäinen lautaterä / lautaterä / litteä kädensisäinen terä): Litteänpitkulaiset heittoterät, shaken:in ja bôshuriken:in välimuoto.
— Metsubushi | gantsubushi (silmien tuhoaminen): Sokeuttamisjauhe jollain tavalla silmille toimitettuna.
— Fukumibari | fukumi-bari / ganshin: Suussa pidettävät neulat, jotka syljetään vastustajaa kohti.
– Ammusaseet
— Yumi ya | yumi-ya | yumi to ya (jousi ja nuoli): Laminaattirakenteinen pitkäjousi, jonka kahva on noin 1/3 alapäästä. Ruokovartisiin nuoliin on erilaisia kärkiä – pistäviä, viiltäviä, katkaisevia, räjähtäviä, viheltäviä, tylppiä…
— Daikyû (pitkä jousi): Varsinainen sotajousi. Pituus 2,2-2,4 m; aikoinaan jopa 2,7 m.
— Hankyû (puolijousi): Lyhyt ninja-jousi. Saattoi olla myös kokoontaitettava.
— Nori-yumi / age-yumi (ohut jousi / ?): Normaalia pienempi jousi ilmeisesti huvitteluun.
— Bankyû: Lyhyt jousi.
— Yokyu: Huvittelujousi, yhtä tarkka kuin hankyû.
— Suzume-yumi: Metsästysjousi.
— Azusa-yumi | azusayumi: Manaajien loitsuissaan käyttämä lyhyt jousi.
— O yumi | o-yumi: Suuri linnakevarsijousi.
— Teppo-yumi: Olalta laukaistava varsijousi.
— Dokyu: Makasiinivarsijousi.
— Fukedake | fukidake & fukiya | fuki-ya (puhallusputki ja puhallettavat nuolet): Eri materiaaleista valmistetut puhallusputket ja pyrstölliset mahdollisesti myrkytetyt puhallusneulat.
— Soku tô ki | Sokutôki: Hengityshyökkäyslaite. Suitsukerasian näköiseksi lakattu laatikko, jossa sisällä puuteri- tai nestemäistä metsubushi:a. Irrotettavalla suulakkeella aukkoon puhallettaessa hiukkassumu pöllyää ulos toiselta puolelta.
— Dokumizudeppô (myrkkyvesiase): Bambuputki, johon laitetaan myrkyllistä nestettä ja laukaistaan kohti vastustajaa.
Tonki (pienet metalliaseet)
– Makibishi (pirskotettu vesikastanja|timantti)
— Tennenbishi: Luonnollinen jalkapiikki.
— Hi shi | hishi / hishi-bishi (vesikastanja | timantti / ?): Kuivattu vesikastanja. Terävähköt, kovat kärjet vahingoittavat päälleastuttaessa tai häiritsevät heitettäessä.
— Kibishi (|kobishi): Puusta tehty pyramidimainen jalkapiikki.
— Takebishi: Bambuinen jalkapiikki. Kaksipäinen, työnnetään maahan.
— Tetsubishi | tetsubushi: Rautainen yleensä 4-kärkinen jalkapiikki.
– Igadama (Iga-pallot)
— Igadama | ingadama | idagama: Piikkipallo jalkapiikiksi tai heittoaseeksi.
— Doku bari | dokubari: Myrkkypiikkipallo.
— Tetsumari (rautapallo): kts. shuriken.
Räjähde- ja ruutiaseet
— Kuuluvat kaki:in.
– Räjähdyspanokset
— Nagedeppô | nageteppô | nage teppô | nage teppe: Käsikranaatti. Sekoituksen mukaan joko räjähdys- tai savutusvaikutus. Myös myrkkysavua levittävä dokuenjutsu-malli.
— Totetsu ho: Kranaatti.
— Umebi | uzumebi | uzume-bi: Maamiina, joka räjähtää päälleastuttaessa.
— Jirai: Maamiina.
— Torinoku | torinoko: Sytytyslangalla sytytettävä valo- ja paukkupommi, yleensä munanmuotoinen.
— Bakuchi ire: Ruudilla täytetty sytytyslangalla varustettu bambukotelo.
— Bakuhatsuya: Raketti.
— Kayaki ire: Ruudilla täytetty mikä tahansa kotelo joko räjähteen kuljettamiseen tai pommina.
— Higurumaken (pyörivä tuliterä): Shuriken, johon on kiinnitettynä sytytyslanka tai ruutia pelottamaan kohdetta.
— Bakurai-bishi: Päälleastuttaessa räjähtävä makibishi.
– Hô (tuliaseet)
— Tetsuho: 1200-1550 -lukujen välillä kehittynyt alkeellinen rautaputkesta tehty tykki, joka laukaistaan peräosan reiästä työnnetyllä tulilangalla.
— Ô-zutsu | ôzutsu: Paperilla laminoidusta ontosta puun- tai bambunrungosta tehty kranaatinheitin/tykki. Laukaistaan joko metalliammuksia tai räjähteitä.
— Hozutsu: Puinen tykki.
— Sodezutsu | sode tsutsu / sode-hô / sodeteppô | sodedeppô | sode-deppô (hihatykki / hihatuliase / rautainen hihatuliase): Kädessä pidettävä hihanmittainen puinen tykki. Paperilla vahvistettua bambua.
— Kakae ôzutsu | kakae ôzu / kakae-taihô: Kannettava suuri tykki. Valmistettiin kiinnittämällä puisen putken päälle päällekkäin 9 arkkia kestävää paperia vernissan kanssa. Käytettiin enemmän pelotteluun kuin vammojen aiheuttamiseen, kantama n.30 m.
— Tanju: Epätarkka, mutta meluisa, välähdyspommeja ampuva kannettava tykki.
— Tanegashima / tanegashima teppô | tanegashima-teppô (- / Tanegashima-tuliase): Tanegashima-saarelta peräisin oleva lunttulukkomusketti.
— Hinawa-jû / teppô: Piilukko- vai lunttulukkoase?
— Shô teppô?: Lunttulukkopistooli.
— Futokoro teppo | futokoro-teppo | futoroteppô | teppo: 1) Pronssipistooli; 2) Pieni portugalilainen derringer, valmistettu puunrungosta, ja piippu vahvistettu raudalla tai tiuhalla kuparilankakiedonnalla.
— Jitte-teppô: Ampumavalmiina kannettava käsiase.
— Negoro-deppô: Iga-ninja Kazunaga:n kehittämä massavalmistukseen sopiva tuliase.
— Kozutsu: Metallikuulia ampuva puuase.
— Wakizashi teppô (kumppanimiekkatuliase): Wakizashi:n näköinen, terän paikalla kerran laukeava piilukkoase.
— Shikomi tantô (harhauttava veitsi): Kertalaukauspistooli joka näyttää veitseltä.
— Hyakuraiju | hyakurai-ju: Useita tuliaseita kehässä suuren tynnyrin/puunrungon sisällä sarjassa laukaistavaksi viritettynä.
— Koshizashi: Lantiolla pidettävä tuliase.
— Shin-ten-rai: Taivasta ravistava myrsky. Vanha japanilainen tuliase.
— Azama-zutsu
— Ban-zatusu
— Chû-zutsu
— Tan-zutsu: Pistooli?
— Bajou-zutsu: Ratsumiehen karbiini?
Muut välineet
— Ô tsuchi | ô-tsuchi | ôtsuchi (suuri vasara): Suuri taisteluvasara. Shinden Fudô-ryû.
— Hachiwari | hachiwara / kabuto wari | kabuto-wari | kabutowari (kallon|kypärän murtaja|halkaisija / kypäränmurtaja | -halkaisija): Kaareva, kärjellinen tanko karkaistua terästä, jossa koukku lähellä kahvaa. Pituus 18-48,5 cm. “Teräosan” pituus yleensä 30-38 cm. Ilmeisesti käytettiin miekan ohella vasemmassa kädessä torjunta-aseena tai panssarin läpäisemiseksi. Edo-kaudella käytössä itsepuolustusvälineenä varustettuna kuin miekka.
— Jitte / jutte / juttei | jittei | jutei / juttei | jicchô | jucchô / jittô | juttô / jutsute | jutte / jutta / honeono | kotsukin / tebô / tetsu-ken | tekkan / tetsu-mu | tetsu-hoko | tetsu-boko / koppu / kesan / tettei / tetsu-shaku / tesshaku / jittetsu / sakate / tenki: Poliisin virkamerkki, käytössä myös puolustusaseena. 25-90 cm rauta-, teräs- tai messinkitanko (myös puisia) kahvalla. Tangon poikkileikkaus pyöreä, neli-, kuusi- tai kahdeksankulmio. “Terän” juuressa voi olla tangon suuntainen koukku.
— Josun kakugata jitte: Alempiarvoisten virkamiesten käyttämä.
— Tsubatsuki jitte: Jitte ilman koukkua.
— Tsubatsuki kagitsuki jitte: Jitte kahvalla ja koukulla.
— Tsuba kagi jitte: Koukku ja kahva samaa metalliosaa.
— Naeshi jitte: Lyhyt rautatanko.
— Jissen-yo naga jitte: Jopa 63 cm pitkä kuusi- tai kahdeksankulmainen jitte taisteluun.
— Hakagi jitte: Jitte terotetulla koukulla.
— Teppô jitte: Jitte ampumlaitteella viestittämiseen tai tilapäiseen sokeuttamiseen.
— Uchiharai jitte: Usein hevosen selästä lyömäaseena käytettävä. Jopa 1 m pitkä ja saattoi olla kaksikoukkuinen.
— Tômaru jutte: Pitkä jitte, jota käytetään korissa oikeudenkäyntiin kannettavan syytetyn kurissapitämiseen.
— Shikomi jutte: Kärjen sisällä veitsenterä.
— Kusarifundô shikomi no jutte / Bundogusari shikomi jitte: Kärjen sisällä painotettu ketju.
—- Nanban Ippon ryû hananeji: Samankaltainen osin kovapuusta tehty ase käytössä Nanban Ippon ryû:ssä.
— Vesipistooli-jitte
— Kiinalaismallinen jitte
— Korealaismallinen jitte
— Pitkä piippu –jitte
— Jitte mustepullolla
— Buddhalaisen sauvan mallinen jitte.
— Yariho kumiawase jitte (keihäänkärkiyhdistelmä-jitte): Yksi malli keskeltä tapilla yhdistetyt sauvat, jotka aukeavat ristimuotoon; toisen päissä veitsenterä ja tupsu. Käytössä aseena miekan kanssa.
— Marohoshi jitte: Taittuvapiikkinen jitte.
— Marohoshi / yarijitte: Varreton keihäänkärki, jonka kahvaosan päästä aukeavat jitte-tyyliset sivuterät.
— Jitteyari
— Karakurijitte: Niitillä kiinnitettävä keihäänkärki, jossa on esiintaittuva sivuterä.
— Jitte: Enmei-ryû, Tôri-ryû.
— Tettô (rautamiekka): Suora tai kaareva karaistu pyöreä/neli-/kuusi-/kahdeksankulmainen teroittamaton rautatanko. Kaarevassa usein kahva, tsuba ja saya narulla ja sitä kannettiin vyöhön työnnettynä kuin tantô/wakizashi. Suoraa yksinkertaista versiota sanotaan myös naeshi:ksi. Suoraa tasaista poikkileikkaukseltaan neliömäistä sanotaan myös tenarashi:ksi.
— Naeshi / nayashi / zui / nui (halvaannuttaja / ? / ? / ?): Seigô-ryû. Yleisesti ottaen suora pamppuase. Perusmalli tantetsu tanbô (lyhyt keppi karaistua rautaa). Metalliset 20-35 cm, halkaisijaltaan 1-2 cm. Poikkileikkaus pyöreä, neli-, kuusi tai kahdeksankulmio. Kärkeen suippeneva tai laajeneva. Mahdollisesti niittejä pinnassa. Vain vähän koristeluja. Kämmenenlevyinen nigiri-e -kahva joko paljasta metallia tai päällystetty nahkanarulla, rottingilla, silkkinarulla tai rauskunnahalla. Kahvan pää usein hieman paksumpi. Päässä himotsukeana:ssa pyöreä tai sydämenmuotoinen (terävä pää osoittaa taakse käytettäväksi iskuissa) vapaastiliikkuva rengas. Renkaassa keskeltä kiinnitetty naru, jossa usein tupsu tai päät sidottuna yhteen. Käytössä yhdessä jitte:n kanssa miekkaa vastaan.
— Yumiorezue (rikkoutunut jousi -sauva): A whip-like weapon between 45,5 cm and 90 cm long. Usein katkennut jousi, joka lyhennettiin ja lakattiin.
— Chashitsutô (teehuonemiekka): Eräänlainen bokutô tantô:n mitoissa. Teehuoneeseen mennessä samurai poistaa daishô:n obi:staan ja laittaa sen sijalle chashitsutô:n. Monet olivat taidokkaasti kaiverrettuja ja koristeltuja, ja suunniteltu siten että ohuempi, terävämpi osa pystyy leikkaamaan valtimon kaulasta tai ranteesta. Käytössä myös tavallisen kansan itsepuolustusaseena.
— Tenarashi / tenarashi tessen / tenarashigata tessen / tenarashigata bokusen / bokusen (? / ? / ? / ? / puuviuhka): Tessen:in kaltainen kiinteä aukeamaton väline. Joko metallia tai kovapuuta. Kuten menbarigata tessen:it, tenarashi:a ol imontaa mallia, joista kolme päämallia muodon mukaan: Gunsengata tenarashi (taistelukenttäviuhkan muotoinen tenarashi), maiôgigata tenarashi (tanssiviuhkan muotoinen tenarashi), ja sensugata tenarashi (taittuvna viuhkan muotoinen tenarashi).
— Kanamuchi / aribô / kirikobô / gojô (rautapiiska / ? / ? / ?): Ratsastuspiiskaa muistuttava 85-120 cm pitkä rauta-ase miekkaa vastaan. Peräisin ainakin Muromachi -kaudelta, Edo-kaudella käytössä vartijoilla ja itsepuolustusaseena.
— Musashi kaiken / Miyamoto Musashi kaiken / Nagao-ryû kaiken (-”lieveterä”): Puolikuun muotoinen masakari:n terää muistuttava teräase, jonka suorassa sivussa kahva.
— Nanbankagi (ulkomainen koukku): Edo-kaudelta ritsan näköinen rauta-ase leveällä U:n muotoisella 8 cm pituisella haarukalla ja pyöreäpoikkileikkauksisella kahvalla, jonka juuressa paksunnos jonka reiästä lähtee 52 cm naru. Pituus 17 cm.
— Shakyô | matabasami / yajirigi: Y-mallinen puuase.
— Neru-kawa ito: Paksu nahkalaminaattinen kilpi suojaksi luodeilta.
— ?: Hihaan ommellut rautatangot teräaseiden torjumiseen.
— Kiseru / kenka kiseru / buyôkiseru (piippu / taistelupiippu / itsepuolustuspiippu): Pitkä tupakkapiippu, vahvempi kuin tupakoimiseen tarvitaan. Yleensä miehellä 18-20 cm ja naisella 30-61 cm; 1500-1600-luvuilla jopa 91-122 cm teräsvarsi. Saattaa olla kahva tsuba:lla.
— Piippu jitte-mallisella koukulla.
— 26 cm pitkä messinkinen tobijutte:n (palokirves-jutte) mallinen.
— Buyôkiseru: Samurai:den käyttämät. Kokometallia, osassa jopa hopeaa. Noin 45,5 cm pitkä.
— Shikomi kiseru: Kätkee piikkimäisen aseen.
— Shikomi kiseruzutsu / shikomi kiseru-ire / dôran shikomi no kakushibuki / shikomi dôran (harhauttava tupakkapiippukotelo): Tupakkapiippukotelon sisällä veitsi, osassa veitsi piipun lisäksi.
— Yatate: Kirjoitusvälinerasia, yleensä metallinen. Raskas rakenne mahdollistaa käytön itsepuolustusaseena.
— Goshinyô yatate: Suurempi n.40 cm rasia soveltuen paremmin itsepuolustuskäyttöön.
— Yatatejitte: Jitte-tyylinen koukku.
— Shikomi yatate / yatate shikomi no kakushibuki: Sisältää piikkimäisen aseen.
— Niyoi: Valtikkamainen väline, jota buddhalaispapit tai -munkit käyttivät opettaessaan tai lukiessaan sutria. Joko luuta, sarvea, puuta, bamboa tai jopa kiveä. Hieman yli 30 cm pitkä.
— Tetsuniyoi / tesshaku: Tehty karkaistusta raudasta ja lakattu näyttämään puisilta ja bambuisilta. Kahva noudattaa käsivarren kaarevuutta.
— Niyoijitte: Jitte-tyylinen koukku.
— Niyoibô: Suorempi malli.
— Shikomi niyoi: Tehty puusta tai bambusta, kahvan sisällä lyhyt veitsi.
— Ararebô: Uskotaan olevan Edo-kaudella keksitty itsepuolustusase. Noin 40 cm kovapuukappale, jonka toisessa päässä on noin 13 cm pitkä niitillinen metalliputki ja toisessa päässä kahvana toimiva putki. Kahvan reikään on kiinnitetty naru.
— Tate (kilpi): Puinen noin 1,4 m korkea kilpi taittuvalla tuella. Käytettiin suojana sekä maa- että merisodassa. Pienempi versio suojasi vasenta sivua taistelussa, mutta oli epätavallinen.
— Komaku: Jousimiehen suojakilpi.
– Tekken (nyrkkiraudat)
— Tsunode | kakude | kakute / kakute / tsunoyubi | kakushi / kakushi / kakushu / haka no tsume | takanotsume / kakuwa (sarvikäsi / kätketty käsi / sarvisormi / kätketty / sarvekas jalokivi / haukankynnet / sormirengas): Sormuksen muotoinen tekken. Yksi tai useampia ulkonevia hampaita. Käytetään yhdessä tai kahdessa sormessa, joko toisessa tai molemmissa käsissä.
— Senriki (tuhannen voima): Tenkamusô-ryû Torite:n kakute yhdellä hampaalla.
— Senninriki (tuhannen miehen voima): Tenkamusô-ryû Torite:n kakute kahdella hampaalla.
— Sanbontsuno (kolme ulkonevaa hammasta): Kolmipiikkinen kakute.
— Shihontsuno (neljä ulkonevaa hammasta): Nelipiikkinen kakute.
— Gohontsuno (viisi ulkonevaa hammasta): Viisipiikkinen kakute.
— Temanriki (kymmenentuhannen voiman käsi): Kehäksi käännetty pitkä ohut metalliliuska, jonka päät on teroitettu ja taivutettu 90 asteen kulmaan. Sormus voidaan vetää isommaksi tai painaa pienemmäksi sormen koon mukaan.
— Ômanriki (suuri kymmenentuhannen voima): Kaksi kaarevaa metallinpalaa (joiden sisäpuolella hampaita) yhdistettynä saranalla. Molemmissa päissä narulenkki, joista toiseen laitetaan etusormi ja toiseen peukalo. Sormia liikuttamalla ase suljetaan ja avataan.
— Hayatejô: Viisi 3 x 2 cm rautalevyä yhdistettynä pitkiltä sivuilta saranoilla muistuttaen suurta ranneketta. Jokaisessa levyssä 3 noin 0,8-1 cm hammasta. Uloimmissa levyissä noin 3 cm rengas peukaloa ja keskisormea varten. Toisessa renkaassa naru kiinni. Tartuttaessa rikollisen käsivarteen hampaat uppoavat lihaan aiheuttaen kipua. Narun vapaa pää voidaan viedä toisen renkaan läpi kiristämään hampaita vielä lisää. Saranoiden ansiosta aseen voi taittaa kasaan tehden siitä helposti kätkettävän. Vaikka ase on käyttövalmiina kädessä, se on lähes täysin käden peittämä.
— Neko te | neko-te | nekote | nekode | ne-kade | nokode / kanide | kanite (kissankäpälä / ravun sormi (ravun sakset?)): Kunoichi:n ase. Teräskynnet, käytetään molempien käsien kaikissa sormissa.
— Hari (neula): Sormenpääneulat. Ninja-ase.
— Tekkô / tekkô kagi | tekkô-kagi | Tekkôkagi (? / rautainen kämmenselkäkynsi): Käteen puettava ase, jonka rystypuolelta eteenpäin sormien yli lähtevät 4 terää.
— Tekken (rautanyrkki): Nyrkkirauta. Rystysten päälle sopiva metallilenkki, johon tartutaan viidellä sormella. Lenkissä mahdollisesti hampaita tai nystyröitä.
— Kakute: Gyokko-ryû ja Shindô Tenshin-ryû tekken.
— Tekkan / bankokuchôki: Nagao-ryû. Raskastekoinen tekken.
— Kurokote: Rautalevyin vahvistetut taisteluhansikkaat.
– Tenouchi (pieni aseena käytettävä puu- tai metalliesine)
— Te-no-naka / shôbô / suntetsu / tenketsubari / tessun / kakushibô (käden sisällä / lyhyt sauva? / ? / kyûsho-neula / ? / ?): Toda-ryû ja Shindô Tenshin-ryû. Lyhyt nyrkkiin sopiva puu- tai rautatappi, jossa keskellä kiinnikkeessään kiertyvä metallirengas tai narulenkki (keskisormea varten). Ilmeisesti kakute:n ja tekken:in edeltäjä.
— Kôbô (onnekas tanko): Lyhyt kovapuu/bambu/rautatanko torjuntaan ja lyömäaseeksi. Voidaan käyttää myös sanshaku tefuki:in käärittynä.
— Yawara / tenouchi: Hieman nyrkin leveyttä pitempi puusauva.
— Tenouchi: Seigô-ryû. Noin 9 cm tai käyttäjänsä kämmenen leveyden mittainen rautatanko.
— Saku: Ishiguro-ryû Jûjutsu. Lyhyt metallitanko, josta lähtee 90º kulmassa toinen; T-muotoinen, mutta vaakasuora linja on pystysuoraa pidempi. Käytetään pareittain.
— Shôken: Meifû Shinkage-ryû. Puuvarteen kiinnitettyjä rautapiikkejä ja teroitettu kärki.
— Kyûtetsu: Messinkinen, hehkulampun mallinen tenouchi.
— Gosuntetsu (viiden sun:in rauta): Noin 15 cm pitkä metallitanko.
— Rokusuntetsu (kuuden sun:in rauta): Noin 18 cm pitkä metallitanko.
— Hassuntetsu (kahdeksan sun:in rauta): Noin 24 cm pitkä ja 12 mm paksu metallitanko.
— Shutôgane | tegatanagane (miekkakäsirauta): Kädessä käytettävä pieni rauta-ase, sopii shutô:n vahventamiseen.
— Tesshô (rautakämmen): Rauta-ase käden vahvistamiseen, metallipanta jossa hampaita.
— Tegiribô (käsileikkaussauva): Lyhyt kovapuinen keppi, pituus keskisormen kärjestä ranteeseen.
— Dokko | tokko / dakkosho / sankosho / sanko / gokosho / goko / kongosho / tenouchi: Buddhalainen ukkossymboliesine, pronssia tai rautaa. Sopii käytettäväksi aseena.
— Dokko | Tokko / Dakkosho: Yksikärkinen.
— Sankosho / Sanko: Kolmekärkinen.
— Gokosko / Goko: Viisikärkinen.
— Kongosho: ?
— Inken: Araki-ryû ja Hongaku Kokki-ryû. Pienikokoinen dokko:n kaltainen ase.
— Sanshu: Iga-ryû. Pienikokoinen dokko:n kaltainen ase.
— Gorinkudaki (viiden kehän rusennus): Kôga-ryû. Pienikokoinen dokko:n kaltainen ase.
— Tariki (muu voima): Hongaku Kokki-ryû. Pienikokoinen dokko:n kaltainen ase.
— Hashi (syömäpuikot): Bambua, puuta tai metallia.
— Kansashi | kanzashi: Noin 15-30 cm pitkä hiusneula, joita naiset muodollisesti pukeutuessaan käyttivät yhden tai useampia pitämään pitkät hiukset ylhäällä paikoillaan. Metallia, puuta, norsunluuta tms. Pisto- tai heittoaseeksi.
— Kôgai / kushi kôgai: Alle 15 cm pitkä koristeellinen hiusneula miesten ja naisten käyttöön. Puuta, norsunluuta tai metallia. Pyöreä tai kulmikas poikkileikkaus ja suippenevat kärjet.
— Bashin | umabari (hevosneula): Pieni yksiosainen kaksiteräinen metallipuikko; 12-15 cm pitkä, n.13 mm leveä leveimmässä kohdassa. Joko kolmiohalkileikkaus, kaksi tasaista teräpintaa tai shinogi toisessa. Kahvan päässä rengas. Käytettiin varsinaisesti vähentämään hevosen turvonneiden suonien painetta, mutta soveltui myös aseeksi.
— Shakuhachi: Päästäsoitettava bambuhuilu. Soveltuu lyhyenä keppinä aseeksi.
— Shikomibue: Valmistetty raudasta tai sisältää terän, metsubushi:a tai myrkkyä.
— Shikomi shamisen: Soittimen kaulaan kätketty terä.
— Hana-neji | hananeji / hananejiri / hananejibô (nenäruuvi | nenänvääntäjä / ? / -): 30-85 cm pitkä rautatanko tai puukeppi, jonka kahvaosan etupäässä yleensä naru kiinni. Poikkileikkaus pyöreä, kuusikulmainen tai kahdeksankulmainen. Voitiin työntää hevosen sierainten läpi kulkevan narun kautta ja rauhoittaa se vääntämällä. Käyttö muuttui vähitellen itsepuolustusvälineeksi.
— Gunhananeji / Gunhananejibô (sotilas-hananeji): Ôtsubo-ryû Bajutsu. Hananeji kama-tyylisella terällä.
— Mokkan (poikkihirsi): Nagao-ryû. Puinen tekken kätkettäväksi hihaan.
— ?: Kalanmuotoinen tenouchi.
– Miekan apuveitset
— Kannetaan miekan saya:ssa tsuba:n hitsu ana:n läpi työnnettynä. Miekka yleensä shôtô, mutta saattaa olla myös daitô tai tantô.
— Kozuka / kogatana | kokatana / kozuka kogatana (pieni kahva / pieni veitsi / pienikahvainen pieni veitsi): Pikkuveitsi. Myös pelkän kahvan nimi, terä nimeltään ho / kokatana. Käyttö yleiskäyttöveitsenä tai heittopiikkinä.
— Tomozuka kogatana: Kozuka:n kaltainen ja sopii saya:n taskuun. Terä ja kahva yhtä osaa, sopii paremmin heitettäväksi.
— Kôgai: Pikkuvarras, jonka toisessa päässä on mon, josta tunnistaa omistajan.
— Wari-kôgai | wari kôgai / wari-bashi | waribashi (halkeava kôgai / halkaistut syömäpuikot): Syömäpuikoiksi halkeava kôgai.
– Sen, sensu (viuhkat)
— Gunbei-uchiwa | gumbai-uchiwa / gunbai | gumbai | gunpai: Kiinteää rautaa tai yleisemmin puuta, “perhosenmuotoinen”, viuhkaosassa johtajan mon. Sotaviuhka joukoille viestittämiseen taistelukentällä; nostetaan pään ylle ja heilutellaan määrätyllä tavalla. Koska niitä kantoivat vain korkea-arvoiset upseerit, niistä muodostuu arvomerkki.
— Shikomi gunbai: Vietsi kätkettynä kahvaan.
— Sensu: Taittuva viuhka. 600-luvulle tultaessa hyvin suosittu hovissa ja ylhäisten parissa. Vanhin versio ohuista hinoki-liuskoista (japanilainen sypressi) pinottu ja sidottu. Myöhemmin paperia liimataan bambuaihioon.
— Tavallisten ja rautaviuhkojen muodot/tyylit:
—- Sensu-gata: Perusmalli (täysilevyiset rivat)
—- Maiôgi-gata: Käytetään perinteisessä japanilaisessa kansantanssissa ja kabuki:ssa (ohuet rivat)
—- Gunsen-gata: Käytetään joukkojen johtamiseen sodassa (ripojen ala 1/3 kapeampi).
— Shikomi sensu (harhauttava viuhka) / tantô shikomi no sensu: Kätkee veitsen.
— Gunsen: Taittuva viuhka, jota voidaan käyttää aseena.
— Tessen | tetsu sen (rautaviuhka): Yleensä shaku:n mittainen (30 cm), kahva voi olla silkkinarusta punottu, saattaa olla naru ja tupsu perässä. Tilanteissa jossa miekkojen kantaminen tai käyttäminen olisi epäsuotuisaa, tai uhria ei haluta tappaa, tessen oli käytännöllisenä vaihtoehtona.
— Menhari-gata / menbarigata tessen: Toimiva viuhka, jossa rautaisten päällysripojen ja rautaisten/pronssisten/bambuisten sisäripojen välissä silkkiä tai vahvaa washi-riisipaperia. Paperi on usein lakattu, vahvennettu kulta- tai hopeakalvolla tai käsitelty öljyllä koristeellisuuden ja kestävyyden vuoksi. Voi olla mitä tahansa kolmesta “gata”:sta. Kallis valmistaa ja vaikea pitää kunnossa. “Kokorautainen” on raskaampi, mutta sopii itsepuolustukseen myös avoimena.
— Tenarashi-gata / tenarashi / motsu-shaku: Kokoon taitetun viuhkan (joko enemmän tai vähemmän) näköinen rautakappale. Myös kovapuinen (esim. tammi) motsu-shaku sekä aseeksi että harjoitteluun; kevyempi kantaa vyöllä. Tehokkaampi aseena ja kestävämpi kuin menhari-gata, ja muodostuu suositummaksi malliksi. Käytössä myös poliiseilla kombinaationa jitte:n kanssa.
— Shikomi tessen / shikomi tenarashi: Kätketty veitsi sisällä.
– Shinobi rokugu (shinobi:n kuusi työkalua)
— Shinobi shôzoku | shinobi-shôzoku (kestävyyden panssari): Ninja-asu. Päälipuoli sappan-red (syvän punainen?), joka sulautuu hyvin pimeään. Sisäpuoli tarpeen mukaan vaaleansininen (suiton), vaaleanruskea (doton), valkoinen (setsuton) tai valeasu. Taskut metsubushi:lle ja senban:eille. Toisinaan kusari-katabira / ninniku nyoroi (ketjupanssari) on käytössä.
— Amigasa: Punottu hattu. Jotkut tehty metallista ja alemman arvoiset samurai:t käyttivät niitä myös keittoastiana. Salaa henkilöllisyyden ja voidaan käyttää asiakirjojen piilottamiseen. Käy ruoan, ruudin ja tuliaseiden kuljettamiseen. Sopii heittämällä harhauttamiseen. Voidaan käyttää myös kalojen, hyönteisten tai lintujen pyydystämiseen.
— Sekihitsu: Rihveli, kalkkikivi. Merkintöihin ja koodattuun viestintään, koska jäljen voi hieroa pois. Sopii myös tsubute:ksi. Myös yatate (sivellin ja mustetta kantokotelossa) oli toisinaan käytössä.
— Kusuri / inrô: Lääkkeet ja kantolaatikko tai -laukku niille. Pienempi kantolaatikko inrô.
— Sanshaku tefuki | sanjaku tenugi | sanjaku tenogui | sanjaku tenugui: Kolmen shaku:n (91 cm) mittainen käsipyyhe haavojen sitomiseen, aseeksi käärimällä kivi tms. sisään, metallityökalujen äänen vaimentamiseen, tilapäislaukuksi tai kasvojen peittämiseen. Käytettiin myös siivilänä likaisen veden juomiseen, taittaen se ja asettaen veden päälle. Kannetaan laskostettuna takin sisällä. Värjätty syvän punaiseksi koska se sulautuu hyvin pimeyteen.
— Kaginawa [ks. Tôki]
— Uchidake [ks. Kaki]
— Shishaku takezue (yonshaku shikomi chikujo) [ks. shinobi-zue]
— Shinobibashigo [ks. Tôki]
– Kakushi-buki (salaiset aseet)
— Kôbô (ks. ‘Zue / bô – sauvat’)
— Teppen: Rautaromu.
— Katagi: Puunpala.
— Kokeshi / doku-kokeshi (hahmo / myrkytetty hahmo): Puinen hahmo tai nukke, josta pään irrottamisen jälkeen tulee esille myrkkyneula, ketju tms. Päätä tai ketjua voidaan käyttää iskuaseena, ja neulan myrkyllä kyetään tappamaan. Voitiin myös käyttää muiden aseiden, asiakirjojen tai viestien yms. kuljettamiseen.
— ?: Kukkakimppu, jossa veitsenterä. Kunoichi:n ase.
— Shikomi bunchin (harhauttava paperipaino): Talossa käyttövalmiina aseeksi.
— Shikomi hossu (harhauttava hossu): Zen-pappien kärpäskarkotin, jonka bambua muistuttava puinen kädensija kätkee piikkimäisen aseen. Valoa voidaan käyttää harhautukseen.
— Toami: Kalaverkko.
Varsinaiset työkalut
— Toteki sha: Heittopyörä. Muurinmurtamisväline, iso kivi köyden varassa siirrettävästä telineestä.
— Kiko sha | kikkosha (kilpikonnankilpirattaat): Suojattu katos joko henkilöstölle tai muurinmurtajalle.
— Sha rin | sharin (pyörärengas): Kukishinden. Akseli jonka päässä pyörät; käytetään laivan tuomiseen maihin. Tarvittaessa sovellettavissa aseeksi.
— Saku: Taltta.
– Kaiki (metallityökalut)
— Kugi nuki (naulanvetäjä) [ks. shaken]
— Tsubo-giri | tsubogiri: Poraustyökalu. Haarukanmuotoinen työkalu lukkojen aukileikkaamiseen.
— Osaku / juroro-kagi: Tiirikka.
— Tatami nomi: Taltta lukkojen irroittamiseen.
– Kunai (kaivuutyökalut)
— Lastamainen rautainen työkalu; käytettiin kaivamiseen, vääntämiseen, soihtutelineenä tai aseena. Ei tiettyä muotoa; lehden-, jalan- tai kalanmuotoinen.
— Shôkunai (pieni kunai): Noin 18 cm pitkä.
— Daikunai (suuri kunai): 35-48 cm pitkä.
— Tobi kunai | Tobikunai (lento-kunai): 1. Heitettävä kunai köydellä ja koukulla (kaginawa). 2. Kunai, jossa pitkä varsi sekä pyöreä poraustyökalu ja pieni kama yhdistettynä narulla.
— Kunai fundô: Kunai, johon on kiinnitetty kusarifundô tai fundô narun päässä.
– Shikoro (sahaamistyökalut)
— Erikokoiset sahat pystyivät murtamaan seiniä, lattioita, yms. Kaksipuoleinen terä, jota käytettiin poraamaan, laajentamaan reikiä ja sahaamaan. Kävi myös aseesta.
— Shô-shikoro (pieni saha)
— Chû-shikoro (keskikokoinen saha)
— Dai-shikoro (suuri saha)
– Heiki (sulkemistyökalut)
— Kasugai: Puristimet. Niitin muotoiset rautasalvat ovien lukitsemiseen auki tai kiinni.
– Tôki (kiipeämistyökalut)
— Shukô | shukko | tekagi | te kagi (käsikoukku): Togakure-ryû. Käytetään käsissä pareittain joko kiipeilyyn tai puolustusaseena. Kämmenen ympärille tuleva rautanauha – kämmenpuolella piikit – joka on yhteydessä metalli- tai nahkanauhalla ranteen ympärille tulevaan metallinauhaan. Usein käytetään yhdessä ashikô:jen kanssa.
— Ashikô | sokô | sokkô | ashikagi (jalkakoukku): Togakure-ryû. Jalkoihin asetettavat kiipeily/taistelupiikit, käytetään pareittain. Usein käytetään yhdessä shukô:jen kanssa.
— Kaginawa / shinobi-nawa / kawa-nawa / uchi kagi | uchi-kagi | uchikagi (koukkuköysi / ninja-köysi / ? / ?): Togakure-ryû ja Kukishinden-ryû. Kiipeilykoukku. Naisen hiuksista punottu 8 m naru kestää viiden ihmisen painon. Teräksinen koukku nimeltään uchi kagi.
— Kokage nawa: Pieni kaginawa laivaannousuun. Fuma-ryû ja Kukishinden-ryû.
— Uchi-kagi: Kaksikoukkuinen köysi kiinnittämään kaksi laivaa yhteen taistelun ollessa käynnissä.
— Kannawa (rengasköysi): Seigô-ryû, Kajiwara-ryû ja Nanba Ippo-ryû. Rautarengas köyden päässä. Käytetään vastustajan sitomiseen.
— Harinawa (neulanaru): Vahva neula ja narua haarniskan korjaamiseen osana taisteluvarustusta. Soveltuu vastustajan sitomiseen.
— Orikagi: Taivutettu koukku solmitulla köydellä.
— Musubinawa: Hevosenjouhista punottu, solmittu köysi.
— Kumo kumade: Yasuda-ryû. Hämähäkkitarttumaväline. Käytettiin katossa roikkumiseen.
— Shinobi kumade: 1. Lyhyitä bambunpaloja, joiden läpi kulkee köysi ja jonka päässä on iskuhaka; lukittuvat palaset muodostavat kiipemiseen soveltuvan seipään. 2. Kumade narun päässä.
— Ippon sugi nobori | ippon sugi noburi: Kumogakure-ryû. 25 cm rautaputki, ulkopuolella kolme piikkiä ja puolessa välissä ketju jonka päässä koukku. Käytettiin (erityisesti setri)puuhun kiipeämiseen ja myös taisteluun.
— Hashigo | bashigo (tikapuut): Tikkaiden köysiä, kiinnityskoukkuja ja (metalli)puolia pystyttiin käyttämään aseina.
— Hashigo: Puutikkaat, poliisit ryhminä pidätykseen käyttämä.
— Kuda bashigo: Putkitikkaat.
— Kumo bashigo: Pilvitikkaat.
— Musubi bashigo: Silmukkatikapuut.
— Taka bashigo: Avoimilla paikoilla käytettävät korkeat tikkaat.
— Tobi bashigo: Loikkaavat tikkaat.
— Tsuri bashigo: Riippuvat tikkaat, joissa koukkuja puolien väleissä.
— Shinobi bashigo| shinobibashigo: Kokoonpantavat tikkaat.
– Suiki (vesityökalut)
— Ikada | ikeda (jolla | lautta)
— Kama ikada | kama-ikada: Kattilalautat. Valmistettu niputetuista ruo’oista.
— Take ikada | take-ikada (bambulautta)
— Mizu gumo | mizu-gumo | mizugumo (vesihämähäkki): Hevosennahkainen lautta, joka oli tehty vedenpitäväksi männyn pihkalla ja täytetty ilmalla. Käytetään yhdessä shinobi-kai:n kanssa.
— Hasami-bune | hasamibune | hasami bune / tatami-bune: Koottava vene, kokoontaittuvat kellukkeet. Osina laatikoita ja lautoja.
— Shinobi-bune: Isokokoinen kannettava vene.
— Kagata hasami-bune: Isokokoinen kannettava vene.
— Ukigusa: Sylinterimäinen, kalanruodoista ja öljypaperista valmistettu sisällämatkustettava kellumisväline.
— Taru ikada | taruikada: Kellumisruukut matalan veden ja suon ylittämiseen.
— Tarubune / ukidaru: Kahdesta tynnyristä ja melasta (shinobi-kai) koostuva vene. Käytetään soiden ylittämiseen.
— Mizu-zutsu | mizu zutsu | suizutsu (vesiputki): Bambusta valmistettu hengitysputki.
— Shinodake | shinotake | shindake | shinodaki: Togakure-ryû. Ohut 120 cm bambuputki vedenalaiseen hengittämiseen tai puhallusputkeksi. Myös rikkinäinen saya sopii tähän tarkoitukseen.
— Ukidasuki: Kobori-ryû. Kolmeen kassiin kääritystä 20 pienestä kurpitsasta/kalebassista tehty 1,37 m pitkä lautta.
— Koshiobi: Samankaltainen kuin ukidasuki. Kolmeen kassiin kääritystä 9 pienestä kurpitsasta/kalebassista tehty 64 cm pitkä lautta.
— Koshisageuki: Odawara-lyhdyn muotoinen lantioon ripustettava kannettava lautta.
— Kyokutsu: Kahdesta laudasta tehty lautta. Kiedottu vartalon eteen ja taakse, obi:ssa puuvillaa estämään hankautumia.
— Tsugi bune | tsuki-bune | tsugibune: Ryhmän jäsenten kantama 4-osainen koottava vene.
— Hikimawashigutsu: Lautta riisileseistä ja nahasta.
— Shinobi kai | shinobi-kai | shinobigai: Kokoontaittuva mela; shinobi-mela. Bambuputki, jonka päässä bambuviuhka painolla.
– Kaki (tulityökalut)
— Uchidake | uchi take / donohi / tsunetake: Kekäleitä bambukerrosten sisällä tulen sytyttämiseen ja käsien lämmittimeksi.
— Kayaku: Tulilääkkeet. Pyrotekniset yhdisteet, pääasiassa mustaa ruutia.
— Hyakurai ju: Räjähdysaine.
— Noroshi zutsu (merkkituliputki): Merkinantoväline, jossa tuhka-rikkipalloja piipussa odottamassa sytyttämistä.
— Dobi: Kuljetuskotelo sytytettyjä sytykkeitä varten.
— Rosoku tate: Monikäyttöinen kynttilätikku.
— Kittate: Kynttiläteline, jossa terävä piikki kiinnittämistä varten. Sopii aseeksi.
— Mizo-taimatsu: Mahlasta ja hamppukuiduista koostuva lyhty, joka jatkuvasti pois palavien ulompien kerrosten johdosta palaa myös sateessa ja tuulessa.
— Tanagokoro-taimatsu: Käteen kätkettävissä oleva lyhty. Liekki pysyy yllä, mutta valon näkyminen voidaan estää lyhdyn rakenteen ansiosta.
— Oritami gando: Tulensytyttämisväline, voidaan myös käyttää kaksinkerroin kynttilänä. Voidaan sammuttaa helposti asettamalla käsi sytyttimen suulle.
— Huichi dogu: Tuliaseen luntun sytyttämisväline.
by Webmaster